asiat joita rakastan vaativat aikaa
ja ihan yhtäkkiä minä tajusin, että minulla on sitä.
ei minulla ole kiire mihinkään. ei voi olla.
ei kirjallisuus ole ala joka toimisi nykymaailman ehdoilla, kvartaalitaloudessa, tulosvastuun keskiössä.
kirjallisuus, sen lukeminen, siihen perehtyminen, sen tutkiminen, sen opettaminen
vaatii pohdiskelua, miettimistä, makustelua. hiljaisuutta. tyhjiötä ympärilleen.

ei kirjallisuus ole tätä päivää.
en minä ole tätä päivää.
enkä suostukaan olemaan.

minua kiinnostavat paljon perustavanlaatuisemmat kysymykset
paljon pidemmät aikajanat
paljon hitaammin aukeavat asiat
kuin ne, joita tämän ajan henki tykittää.

en minä halua olla perillä julkkiksista tv-ohjelmista urheilutuloksista
en aina edes uutisista
ne vaihtuvat niin nopeassa tahdissa ettei niihin ehdi syventyä ennen kuin joku uudempi on jälleen korvannut ne.

isona minusta tulee kirjallisuudenopettaja yliopistolle.
vielä minulla ei ole kiire olla iso.
vielä minulla ei ole kiire olla mitään.