kuva kertoo aina enemmän piirtäjästään kuin kohteestaan.
miten muuten se voisi ollakaan?
sillä minuus on aina läsnä.
luominen tapahtuu väistämättä suhteessa itseen.

ja ehkei kuva ole edes kovin näköinen:
vain vajavainen muotokuva minun katseestani sinuun.
silti sinä tunnistit siitä itsesi.

pienten kertomusten aika ei ole ohi.
dokumentin ja fiktion,
autobiografian ja autofiktion rajapinnat
eivät lakkaa kiehtomasta minua.

runous on tärkeämpää kuin historia,
sillä historia kertoo vain yksittäistapauksista
runous asioiden syvimmästä olemuksesta.

todettakoon:
narratiivisuuden käsite lienee minun maailmankuvani pysyvin elementti.