makaan kipeänä sängyssä
eikä minun tarvitse nousta koko viikonloppuna
sillä koira on isällä hoidossa
ja isä toi ruokaa.

olen innoissani kesäduunistani kielikurssien vetäjänä
oxford ja riviera, täältä tullaan,
ja jos työ on kivaa
voin seuraavina kesinä lähteä halutessani ausseihin, kanadaan ja jenkkeihin.

kämpän vuokraus kesäksi natsaa,
samoin auton
ja koirankin hoidosta ensimmäiset kolme viikkoa on jo lyöty lukkoon.

loppuopintojen kuviot ovat selvillä
ja uramahdollisuus yliopiston leivissä houkuttaa.

joulukuun veronpalautuksilla voin paeta eronneen joulua ja tammikuun pimeyttä
thaikkuihin vanhan kämppikseni luo
sekä reissata hieman ympäriinsä omillani, juuri niin kuin itseä huvittaa.

yksin asuminen alkaa tuntua kivalta
- tämä on minun kotini -
ja turvaverkot huolehtivat ja auttavat
silloinkin kun olen kipeä
tai silloin kun auto hajoaa
tai mitä vaan.

perheen, ystävien ja rakkaan seura ja puhelut tekevät sen
ettei minun tarvitse olla yksinäinen
vaikken enää olekaan kenenkään elämän keskipiste
eikä kukaan minun.
silti rakkaita ihmisiä on riittämiin.

asiat järjestyvät, hoituvat,
eikä kaikkea tarvitse lyödä lukkoon
sillä meni miten meni
eiköhän tässä olla jo voiton puolella.