ja joku näissä kesissä on
että minä aina katoan jonnekin eurooppaan
ja mietin toinen toistaan suurempia kysymyksiä.

(note form the radio: you and me
we used to be together
everyday together
always
i really feel
that i'm losing my best friend)

tänään sanat eivät ole ystäviäni.
ne tempoilevat, takeltelevat, tarttuvat kurkkuun siirapin lailla
enkä saa sanottua mitään järkevää
en mitään oikein.

mutta ehkä jälleen
kun tulen syksyllä suomeen
omien ajatusteni kanssa läheisyyden ulottumattomista
näen kaiken jälleen selvemmin.
...
kunpa rakkaus ei olisi lasista.
kunpa mainoslause parempi onni ensi kerralla toteutuisi tällä kertaa.