Minä rakastan oman kieleni anarkiaa. Muissa kielissä minun on alistuttava Akatemioiden normeihin ja suosituksiin, nöyrryttävä natiivipuhujien idiomaattisen kielikorvan edessä, mutta suomen kielellä valta on minun! Minun kielelläni leikin kuten huvittaa, se on äidinkieleni, minun, minä omistan sen niin kuin verenperintö omistetaan, ei siihen suhteeseen ole auktoriteeteilla asiaa. Mustasukkaisena minä vaalin sijamuotojani omakielistä onomatopoetiikkaani sillä suomeksi voit olla enemmän kuin fuckable; suomi, suviöitteni sulostuttaja, sykähdyttävä syysprinssini, tuli joka sulatat lumikuningattaren minussa, keväinen kyntövakoni, ei sinun kaltaistasi ole toista.