mikä tekee ihmisestä erityisen?
sekö, että on kiertänyt maailman ympäri, vai se, että ymmärtää mitä ihmiset tarkoittavat?
sekö, että tuntee menneisyyden vai se, että luo tulevaisuuden?
sekö, että uhraa oman etunsa muiden edellä, vai se, että keinoja kaihtamatta tekee läpimurtoja?
sekö, että on poikkeuksellisen lahjakas ja tuottaa lahjallaan muille iloa?

--

erityisen kenelle? erityisen miksi? erityisen oikeasti vai vain hienon tarinan? sellaisen, josta voi kirjoittaa sata haastattelua, muutaman elämänkerran ja yhden elokuvan? erityisen sillä myytinomaisella tavalla, jolla sitä ovat tusinatähdet, tusinakirjailijat; tusinaihmiset?

olen lukenut aivan liikaa banaaleja taiteilijahaastatteluja, joissa ei ole mitään kiinnostavaa. entä sitten tiesikö viimeisin palkittu aina sisimmässään kutsumuksensa vai ajautuiko alalle sattumalta. mitä väliä onko hän kenties absolutisti syystä x vai harrastaako viinejä seurassa y. ihan sama onko hänellä kulttuurikoti kruununhaassa vai puuvilla porvoon laitamilla. ehkäpä hänen indigolapsensa eden lumikukka ja myrsky apollon käyvät steinerkoulua vääränvärisissä paidoissaan tai sitten - eivät.

mitä vitun väliä on kenenkään mielipiteillä, paitsi turhamaisina erottautumiskeinoina? itse asiastahan harvoin kysytään mitään, eikä sekään sinänsä olisi kiinnostavaa. työt puhuvat puolestaan, turha selittää.

--

miksi me pelkäämme tavanomaisuutta kuin ruttoa?
koska olla yksi massasta on kuin ei olisi ollenkaan.
...mutta mitä erityistä on tusinatärkeilijyydessä?